LÄHTEET

LIITTEET

1 JOHDANTO

Pohtiessamme aihetta päättötyöllemme asetimme sille kolme ehtoa: aiheen tuli olla kiinnostava, haastava ja ajankohtainen. Lopulta tuntui varsin luonnolliselta ryhtyä tutkimaan ensi kesänä Satakunnassa suunnistettavan Hiisi-Jukolan taustaa ja järjestelyjä.

Perehdyttyämme mm. Hiisi-Jukolan internet-sivuihin päätimme lähestyä valitsemaamme aihetta suhdetoiminnan näkökulmasta. Ensimmäiseksi halusimme selvittää, mitä suhdetoiminta on, missä muodoissa sitä esiintyy ja miten tärkeää se todella on yrityksen, tapahtuman tai muun vastaavan organisaation kannalta. Toinen päämäärämme oli kyetä ymmärtämään suhdetoiminnan toteutus ja merkitys käytännön tasolla Hiisi-Jukolaa käsittelevän case:mme avulla.

Suhdetoiminnan teoriaosuuteen aloimme perehtyä kyseistä aihetta käsittelevän kirjallisuuden ja lehtiartikkelien kautta. Hiisi-Jukolan käsittelyn onnistumiseksi tutustuimme perusteellisemmin Hiisi-Jukolan internet-sivuihin ja tilasimme esite- yms. materiaalia sen kilpailutoimistolta. Lisäksi haastattelimme sähköpostin välityksellä Hiisi-Jukolan markkinoinnin, suhde- ja tiedotustoiminnan kannalta keskeisimpiä henkilöitä: markkinointivastaava Ilpo Laihoa, markkinointivaliokunnan puheenjohtaja Kauko Hakalaa, viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jarmo Metsänrantaa sekä Hiisi- Jukolan logon suunnittelija Mari Aarikkaa.

Päättötyömme perimmäiseksi tavoitteeksi määrittelimme: perusteellinen, olennaiseen keskittyvä selvitys suhdetoiminnasta sekä teoriassa että käytännössä Hiisi-Jukolan kautta.

2 SUHDETOIMINTA

Suhdetoiminta eli PR on markkinoinnin kilpailukeino, jota yritysjohdon lisäksi koko muu henkilöstö toteuttaa. Se on joko tiedotus- tai yhteystoimintaa. Tavoitteena on luoda ja säilyttää sidosryhmien myönteiset asenteet yritystä kohtaan. Suhdetoiminnan avulla pyritään myös saavuttamaan tunnettuutta ja hyvä yrityskuva. Olennaista on saada yrityksen ja sen sidosryhmien välille yhteisymmärrys. Huolimatta yrityksen tuotteen tai palvelun ylivertaisuudesta on selvää, ettei yritys myy mikäli asiakkaat kokevat negatiivisia tunteita yritystä kohtaan. (Idman, Kämppi, Latostenmaa, Vahvaselkä, 1993, 276.)

Suhdetoiminnan etuna mainontaan nähden on se, että se on halvempaa. Kun mainontaan käytetyt varat menevät suurimmaksi osaksi medianäkyvyden saavuttamiseen, niin suhdetoiminnan suurimmat kustannukset aiheutuvat palkkakuluista. Suhdetoiminta on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät pitkällä tähtäimellä. Tämä johtuu mm. siitä, että erityisesti ihmisten asenteita on vaikea muuttaa. Jotta suhdetoiminta onnistuisi mahdollisimman hyvin, sen on oltava luotettavaa ja yleisen käytännön mukaista. Suhdetoiminnan peruslähtökohtana on yrityksen selkeästi määritelty toiminta-ajatus. Suhdetoiminnan onnistuminen vaatii myös yritysjohdolta hyvän kanavan, jota pitkin tieto yrityksen todellisesta imagosta kulkee. Muistettava on kuitenkin, että täydellisen luottamuksen saavuttaminen sidosryhmien kanssa on käytännössä mahdotonta. Suhdetoiminnan tavoitteet on asetettava realistisiksi ja koko organisaatio on saatava sisäistämään ne. Kun tavoitteet on asetettu, niiden mukaan tulee myös toimia. Koko suhdetoiminta tulee pitää ammatillisena ja on muistettava, millaista roolia suhdetoiminta esittää koko organisaation suhteen.( Luoto, 1990, 14-20.)

3 SUHDETOIMINNAN SUUNNITTELU

Yrityksen suhdetoiminnan suunnittelu on monimutkainen ja sitoutumista vaativa prosessi. Kuitenkaan suhdetoimintaa ei voida suunnitella täysin vedenpitäväksi, sillä kriisitilanteisiin tulee aina varautua. Jos yrityksessä tapahtuu katastrofi, on tärkeämpää säilyttää imago kuin menettää uskottavuutensa hätiköinnin takia. Luoto ( 1990, 57 )

3.1 Nykytilanteen kartoittaminen

Kuten kaikessa suunnittelussa, myös suhdeoiminnan strategiaa määritettäessä tulee aloittaa aivan alusta, eli siitä missä ollaan tällä hetkellä. Nykytilannetta analysoitaessa voidaan käyttää esimerkiksi SWOT-analyysiä tai jotain muuta tilanteeseen sopivaa analysointitapaa. Analyysin avulla tulee selvittää, mikä on lopullinen toiminta-ajatus ja yrityksen sisäinen tila. Sisäistä tilaa analysoitaessa olisi hyvä käyttää ulkopuolista tutkijaa, jotta saatava tulos olisi mahdollisimman objektiivinen. On myös käytävä läpi kaikki yrityksen imagoon vaikuttavat tekijät ja sidosryhmät. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pienten kenttätutkimusten avulla. On kuitenkin muistettava, että koko nykytilanteen määrittäminen voi levitä niin moneen suuntaan, että eteneminen pysähtyy.Siksi onkin tärkeää arvoida oikein, mitkä asiat ovat tärkeitä.( Luoto, 1990, 37. )

3.2 Tavoitteet ja strategiat

Kun nykytilanne on selvitetty, on syytä tehdä syvempää tutkimusta imagosta. Olennaista on, että tehtävä tutkimus vastaa nykytilanteen määrittelyn yhteydessä esilletulleisiin kysymyksiin. Tavoiteena on määrittää, mitä toimintakaudelta odotetaan niin suhdetoiminnan kuin tiedottamisen osalta. Tämäkin tutkimus on syytä teettää ulkopuolisilla, jos koetaan ettei oma ammattitaito riitä. Sama tilanne on tulosten analysoinnin suhteen. Tuloksia tulee analysoida tarvittavalla kriittisyydellä. On selvitettävä, miten hyvin toiminta-ajatus on toteutunut ja mitä puutteita on havaittavissa. Tässä vaiheessa on tärkeää, että mukana olevat henkilöt ovat työhönsä todella sitoutuneita. Vaikka itse työ käytännössä tapahtuukin yritysjohdon ja asiantuntijoiden kesken, on silti muistettava säilyttää ote yritykseen itseensä. Kun tutkimus on tehty ja analysoitu, siitä saatavan informaation pohjalta määritellään lopulliset tavoitteet. Olennaista on, että tieto on realistista. ( Luoto, 1990, 39. )

3.3 Kohderyhmien määrittely

On tärkeää määrittää tärkeimmät sisäiset ja ulkoiset kohderyhmät sekä nimetä avainasemassa olevat sidosryhmät ja yksittäiset henkilöt. ( Idman ym. 1993, 278. )

3.4 Toimenpiteiden valinta kohderyhmittäin

Tässä vaiheessa päästään yleensä tekemään konkreettisia päätöksiäkin. Olennaista on määrittää toimenpiteet kohderyhmittäin; millä keinoilla tietty kohderyhmä voidaan tavoittaa.( Idman ym. 1993, 278.) Mukaan voidaan ottaa myös mainosalan ammattilaiset, sillä tässä vaiheessa yleensä tehdään päätöksiä myös mainonnan toteuttamisesta. ( Luoto, 1990, 40 .)

3.5 Budjetin laadinta

On hyvä selvittää, miten paljon kustannuksia suunnitelman toteuttaminen aiheuttaa. Suhdetoimintaan saatujen määrärahat jaetaan eri toimenpiteden kesken. Voi olla, että valittuihin mainoksiin menee arvoitua enemmän rahaa tai että uusia työntekijöitä joudutaan palkkaamaan. ( Idman ym. 1993, 278. )

3.6 Aikataulutus

On tehtävä tarkka aikataulu, jonka mukaan suhdetoimintaa lähdetään toteuttamaan. Esimerkiksi tiedotustilaisuuksien, julkaisujen ja tapaamisten ajankohdat määritellään mikäli se on mahdollista. Mielellään aikataulu tehdään koko toimintakaudelle. ( Idman ym. 1993, 278 . )

3.7 Vastuunjako

Ennen kuin suunnitelma voidaan panna käytäntöön sovitun aikatalun mukaisesti, on tietenkin päätettävä, kuka tekee mitäkin. Kyse on resurssien jakamisesta ja henkilöstön osaamisen kohdentamisesta. Kaikkien organisaation tasojen on oltava samalla lähtöviivalla ja henkilöstön tulee olla työhönsä sitoutunutta. Vastuunjako tulee tehdä riittävän selkeästi. Organisaatiolle tulee myös antaa riittävät mahdollisuudet yritysjohdon neuvomiseen suhdetoiminnan kannalta olennaisissa tehtävissä.

3.8 Tulosten seuranta

Kun suunnitelman mukaiset toimenpiteet on suoritettu, on aika valvoa tuloksia. Tärkeää on, että jo suunnittelun alkuvaiheessa on määritetty ne periaatteet, joiden avulla tuloksia voi seurata kampanjan kaikissa vaiheissa ja osastoissa. Tuloksia analysoidessavoidaan käyttää ulkopuolista apua. Jälleen on olennaista, että saatua palautetta tarkastellaan objektiivisesti ja että se on realistista. Saadun palautteen avulla saadaan selville, vaatiiko kampanja lisää resursseja. Samalla voidaan aloittaa mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelu. Jatkotoimenpiteiden suhteen on muistettava, että yrityksen tunnettuus riippuu viestin riittävästä toistosta. ( Luoto, 1990,41-42.)

4 SUHDETOIMINNAN MUODOT

Suhdetoiminta jakautuu eri muotoihin: suoraan ja epäsuoraan suhdetoimintaan sekä sisäiseen ja ulkoiseen suhdetoimintaan ( Luoto 1990, 19 ).

Kaavio 2 Suhdetoiminnan rakenne

EPÄSUORA SUHDETOIMINTA

SUORA SUHDETOIMINTA

SISÄINEN SUHDETOIMINTA
- yrityksen henki
- työn arvostus
- työmotivaatio
- palkkapolitiikka
- kannusteet
- henkilösuhteet yrityksessä
- työviihtyvyys
- yrityskuvan heijastukset
- uralla etenemismahdollisuus

SISÄINEN SUHDETOIMINTA
- henkilöstöpolitiikka
- järjestelmällinen urasuunnittelu
- kannustusjärjestelmät
- sosiaaliset edut
- palkka- ja palkkiopolitiikka
- työn arvostus
- sosiaaliset kontaktit
- johdonmukainen yrityskulttuurin kehittäminen

ULKOINEN SUHDETOIMINTA
- yrityksen näkyvät symbolit
- yritysjohdon imago
- tuotanto- ja tuotekuva
- mainonnan luoma imago
- yhteiskunnallinen toiminta
- hintapolitiikka

ULKOINEN SUHDETOIMINTA
- ulkoiset yrityssymbolit
- viestintäpolitiikka
- johdon toimenpiteet
- ohjelmallinen suhdetoimintapolitiikka
- mainontapolitiikka
- kriisikäyttäytyminen

4.1 Suora suhdetoiminta

Suoralla suhdetoiminnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joita yritysjohto toteuttaa saavuttaakseen suhdetoiminnalleen asettamansa tavoitteet. Näillä toiminnoilla tarkoitetaan johdonmukaisia ja suunniteltuja toimintoja, esimerkiksi mielipidekyselyjä. Tavoitteena on kartoittaa mahdollisimman laajasti kaikki ne osat, joiden kokonaisuutena yrityskuva muodostuu. Luoto ( 1990, 18 )

4.2 Epäsuora suhdetoiminta

Käytännössä kaikki mitä yritys tekee, on suhdetoimintaa. Sitä voidaan kutsua myös epäsuoraksi suhdetoiminnaksi. Epäsuoraan suhdetoimintaan sisältyvät kaikki yrityksen toiminnot, myös ne joita ei ole suunniteltu. Koska kokonaisuus muodostaa lopullisen yrityskuvan, on epäsuoraan suhdetoimintaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Luoto ( 1990, 18-19 )

4.3 Sisäinen suhdetoiminta

Sisäinen suhdetoiminta tapahtuu yrityksen sisällä. Sen kohderyhmänä ovat yrityksen sisäiset kohderyhmät, esimerkiksi henkilöstö ja osakkeenomistajat. Olennaisinta on hyvin henkilökohtaisten suhteiden luominen johdon ja henkilöstön välille. Käytännössä sen voi toteuttaa esimerkiksi kannustavan palkkauksen, henkilöstön kouluttamisen sekä erilaisten tiedotustapojen avulla. ( Korkeamäki, Selinheimo, Vahvaselkä, 1996, 186 ). Sisäiseen suhdetoimintaan kuuluvat myös työtehtäviin ohjaus sekä henkilöstösuhdeverkon rakentaminen.

4.3.1 Tavoitteet ja vaikeudet

Yrityksen työntekijät on saatava sitoutumaan yritykseensä. Tavoitteena on poistaa esimerkiksi vihamielisyyden ja ennakkoluulojen aiheuttamaa tehottomuutta työpaikalla. Mitä parempi henki yrityksen sisällä on, sitä helpompaa on toimia tehokkaasti ja informaatiokin kulkee paremmin. Myös tulokset paranevat. Sisäisen suhdetoiminnan avulla motivoidaan työntekijöitä ja autetaan heitä viihtymään yrityksessä. Näin huolehditaan yrityksen toimivuudesta. Yleisesti ottaen tehokas sisäinen viestintä kuuluu osana hyvään yritysjohtamiseen. Myös lait ja tietyt markkinaosapuolten väliset sopimukset vaativat sitä. Jokaisella valtiolla on omanlainen yrityskulttuurinsa. Suomalainen työntekijä on perinteisesti yksilö, joka haluaa tietää kaikesta informaatiosta työpaikallaan. Niinpä suomalaisen ei olekaan helppo toimia vahvasti hierarkisessa yhteisössä. Sisäinen suhdetoiminta auttaa suomalaistakin työntekijäätuntemaan, että hänen työtään arvostetaan. ( Luoto, 1990, 47-50. )

Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttamista voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että yrityksen asioista tiedottamista pelätään. Yritysjohto voi kuvitella liikesalaisuuksiensa vuotavan tai yrityksen taloudellisen aseman heikentyvän. Tämä aiheuttaa eripuraa johdon ja henkilöstön välille. Työntekijät voivat luulla, että heihin ei luoteta. Muistettava on , että on olemassa lakeja ja työsopimuksia, joihin sisältyy salassapitopykälä. Toisaalta näiden tehokkuutta on yleisesti epäilty. Yritysjohdon uskottavuuden kannalta on kuitenkin tärkeää tiedottaa henkilöstölleen ainakin suurimmista muutoksista.

4.3.2 Tiedonkulku

Vanhan mallin mukaan tiedotus tapahtui yritysjohdon suunnasta alaspäin keskijohdolle ja edelleen henkilökunnalle. Nykyään kuitenkin on yleistä, että informaatio kulkee yrityksen sisällä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti molempiin suuntiin. Yritysten henkilöstöllä on oikeus saada informaatiota omista asioistaan. Myös yritysjohdon on helpompi muokata työskentelyilmapiiriä parempaan suuntaan henkilökunnalta tulevan palautteen avulla. Suullinen tiedottaminen on tehokasta juuri kaksisuuntaisuutensa takia, koska palaute voidaan antaa heti.

4.3.3 Välineet

Välineitä sisäisen suhdetoiminnan toteuttamiseksi on useita. On tärkeää valita välineistä ne, jotka milloinkin ovat käytännöllisimpiä. Monet välineet yleensä myös täydentävät toisiaan. Koulutuksen käyttö sisäisessä suhdetoiminnassa on yleistä. Mitä paremmin ja nopeammin uusi työntekijä perehdytetään toimeensa ja yritykseen itseensä, sitä helpompaa on olettaa työsuhteen olevan menestyksekäs. Uusi työntekijä motivoidaan koulutuksen avulla tekemään työnsä mahdollisimman hyvin ja saadaan hänet tuntemaan itsensä arvostetuksi. Erilainen koulutus toteuttaakin nämä tavoitteen hyvin. Voidaan järjestää esimerkiksi tulokaskursseja, joissa uudelle henkilöstölle kerrotaan talon tavoista. On tärkeää ottaa huomioon, että tässä vaiheessa on hyvä tutustuttaa henkilöstö myös yritysjohtoon. Se helpottaa vuorovaikutusta tulevaisuudessa. Hyvän johtamistavan mukaista onkin, että johtaja käyttää aikaansa tutustuakseen uuteen henkilöstöönsä. Kuitenkin on olemassa vaara, että tulokaskurssit jäävät vain jäykiksi massatapahtumiksi. Siksi tulisikin pitää huoli siitä, että tapahtuman ohjelma pysyy eloisana. Työhön perehdyttäminen ei saa olla vain mekaanista toimintaa, vaan myös sopeuttamista työryhmään ja koko organisaatioon. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi antamalla uudelle tulokkaalle työpariksi talossa jo pitkään työskennellyt henkilö. ( Luoto, 1990, 109-111. )

Yrityksen sisäiseen suhdetoimintaan voidaan käyttää myös erilaisia kirjallisia tiedotteita. Näistä etenkin henkilöstölle jaettava henkilöstölehti on varsin yleinen ja tehokaskin tapa tiedottaa asioista. Tämä pätee tietenkin vain, jos lehti on riittävän hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen. Sen tulisi olla eloisasti kirjoitettu, eikä liian hieno. Monta kertaa epävirallisempi lehti on suositumpi kuin tiukan virallinen. Lehdestä tulisi käydä ilmi sekä johdon että henkilöstön mielenilmaisut. ( Luoto, 1990, 114-116. )

Vaikka teknologia kehittyy huimaa vauhtia, on perinteinen ilmoitustaulu säilyttänyt asemansa. Se on hyödyllinen sisäisen suhdetoiminnan väline, koska se on kaikkien nähtävillä. Tietenkin tämä pätee vain silloin, kun ilmoitustaulu on riittävän hyvin jäsennelty ja selkeä luettava. Onkin hyvä laatia yhteinen käytäntö, joka määrittää kenen ja millaisia ilmoituksia taululle kiinnitetään. ( Luoto, 1990, 117-118. )

Radion yleisin käyttötapa työpaikoilla lienee lähinnä viihteellinen. Taustalla soiva musiikki luo tunnelmaa. Keskusradion kautta voidaan ilmoittaa tärkeistä asioista. Vaikkeivat kaikki työntekijät ilmoitusta kuulisikaan, tieto kyllä leviää suusta-suuhun –menetelmällä. ( Luoto, 1990, 117. )

Joissakin suurissa yrityksissä on myös olemassa talon sisäinen televisioverkko. Televisioverkko vaatii oman tekniikkansa ja on yleensä melko kallis. Ongelmana on myös se, että television seuraaminen vaatii työntekijän koko keskittymisen. Lisäksi se on henkilöstön ulottuvilla vain silloin, kun vastaanotin on auki. Jos viestintä aiotaan hoitaa television välityksellä, on huolehdittava, että tiedotuksista televisiossa ilmoitetaan ja että tiedotteet toistetaan riittävän usein. ( Luoto, 1990, 117. )

Muita sisäisen suhdetoiminnan välineitä ovat esimerkiksi nykyään lisääntynyt sähköpostin käyttö, erilaiset tiedotustilaisuudet, palaverit, aloitetoiminnan käynnistäminen ja henkilöstön palkitseminen.

4.4 Ulkoinen suhdetoiminta

Ulkoinen suhdetoiminta kohdistuu luonnollisesti yrityksen ulkopuolelle. Sen kohderyhminä voivat olla esimerkiksi kuluttajat, jälleenmyyjät, viranomaiset tai tiedotusvälineet. Käytännössä suhteita ulkoisiin sidosryhmiin hoidetaan tiedottamalla yrityksen toiminnasta. Se käsittää myös yrityksen ja ulkoisten sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat kysymykset. ( Idman ym. 1993, 280. )

4.4.1 Tavoitteet ja tehtävät

Ulkoisen suhdetoiminnan tavoitteena on luoda ja säilyttää hyvät suhteet yrityksen ulkopuolisiin sidosryhmiin. Erityisesti halutaan luoda vuorovaikutussuhde, jotta palautteen saaminen helpottuisi. Näin yrityksen on helpompi kehittää tarjontaansa asiakkaidensa toiveiden mukaisiksi. ( Idman ym. 1993, 280. )

4.4.2 Ulkoisen suhdetoiminnan välineet

Tiedotustoiminnan ohella on muitakin välineitä, joiden avulla ulkoista suhdetoimintaa voidaan hoitaa.

Sponsorointi on epäsuoraa suhdetoimintaa. Sen avulla pyritään luomaan myönteisiä mielikuvia yrityksestä. Sen tavoitteena on etenkin joko yrityksen tai tuotteen näkyvyyden saavuttaminen. Sen avulla voidaan myös pelkästään lisätä myyntiä. Lopullisena tavoitteena voi lopulta ollakin vain hyvien suhteiden säilyttäminen ulkoisten sidosryhmien kanssa. Käytännössä se ei ole niin myyvää kuin tavallinen mainonta. Sponsorointi voi olla tapahtumakohtaista tai sopimukset voivat olla vuosienkin mittaisia. Sponsorointikohteina ovat yleisimmin eri urheilulajit ja kulttuuri. Myös opiskelun ja oppilaitosten sponsoroinnin on huomattu lisääntyneen viime vuosina. Aina, kun valitaan sponsoroinnin kohdetta, on muistettava sponsoroinnin yhteys muuhun markkinointiviestintään. Sponsorointipäätösten tulee olla suunnitelmallisia.Myös sen aseman asetettujen tavoitteiden toteuttamisessa tulee olla selvä. ( Idman, 1993, 287-288 )

Lobbauksella eli luotauksella tarkoitetaan suhdetoimintaa yhteiskunnan päättäjien kanssa. Toisaalta, lobbauksen varsinaisen kohteen ei välttämättä aina edes tarvitse olla päättävässä asemassa. Joissain tapauksissa lobbausta on hoidettu vaikuttamalla päättäjien puolisoihin. Yleisen käytännön mukaan tarjotaan esimerkiksi liikelounaita tai annetaan erilaisia liikelahjoja. On kuitenkin muistettava, ettei lobbaus voi olla pelkkää lahjontaakaan. ( Luoto, 1990, 128-129. )

Liikelahjat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: mainoslahjoihin, joiden hinta on alle 20 markkaa, varsinaisiin liikelahjoihin, joiden hinta on 20-50 markkaa sekä VIP- lahjoihin, joiden hinta voi nousta aina 200 markasta jopa 1000 markkaan. Kansainvälisesti liikelahjojen antamisen sopivuus on varsin liukuva käsite. Esimerkiksi islaminuskoisissa maissa vihreä on pyhä väri, joten sen käyttö liikelahjoissa on erittäin arveluttavaa. Venäjällä taas ei ole soveliasta antaa keltaisia tulppaaneja, sillä siellä keltainen viestii kuolemasta ja negatiivisuudesta. (Liikelahjat - kylmää talousmatematiikkaa vai antamisen iloa? Markkinointi Myyntimiehet 2/1998, 31)

5. TIEDOTTAMINEN

Varmastikin tärkein ulkoisen suhdetoiminnan välineistä on tiedottaminen. Elleivät sidosryhmät tiedä yrityksestä tarpeeksi, he eivät ehkä osaa tai halua asioida yrityksen kanssa. Etenkin kuluttajia ja jälleenmyyjiä tulee informoida riittävästi, kun kyseessä on uusi tuote. Samoin rahoittajien ja mielipidejohtajien on saatava yrityksestä riittävästi tietoa. On pyrittävä tuomaan esille hyvää yrityskuvaa ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Tiedottamisen tulokset ovat yleensä pitkäaikaisia.

Vaikka tiedotustoimintaan luotetaankin enemmän kuin mainontaa, se ei silti sulje pois perinteisiä markkinointiviestinnän keinoja. Yleisesti tiedotuksen, etenkin uutisten, tarjoama tieto on uskottavampaa kuin mainonnan. Parhaimmillaan tiedotustoiminta ja mainonta tukevat toisiaan. Kun asiakkaita on tiedotettu esimerkiksi uudesta tuotteesta,on ostahalu jo olemassa. Tämä helpottanee mainontaa. Kun tiedotustoiminta on riittävän suunniteltua, se voi jopa alentaa markkinointiviestinnän kustannuksia ja edelleen jopa johtaa parempiin myyntituloksiin. Tiedottaminen voidaan hoitaa esimerkiksi uutisten ja lehtiartikkeleiden avulla. Uutiskynnys alenee, kun on luotu hyvät suhteet tiedotusvälineisiin. Samalla sävy, jolla organisaatiosta kerrotaan, yleensä muuttuu positiivisemmaksi. ( Idman ym. 1993, 281-282. )

5.1 Uutiset ja lehtiartikkelit

Uutiset tv:n tai radion välityksellä sekä erilaiset lehtiartikkelit ovat yleensä tiedotustoiminnan muodoista yleisön silmissä uskottavimpia ja luotettavimpia. Hyvistä suhteista tiedotusvälineiden kanssa on hyötyä. Uutiskynnys alenee ja samalla sävy, jolla yrityksestä kerrotaan muuttuu positiivisemmaksi. Etenkin lehtiartikkeleiden suhteen asiantuntijoiden kirjoittamat erikoisartikkelit alan arvostetuissa julkaisuissa saavuttavat hyvin alan mielipidejohtajat. Uutisen tulee olla ajankohtainen ja herättää mielenkiintoa. Turhan mainostavat uutiset eivät normaalista edes ylitä uutiskynnystä. Joissain tapauksissa mainostaminen uutisissa on jopa kiellettyä. Idman ym. ( 1993, 281-282 )

5.2 Lehdistötiedotteet

Ennen kuin tiedotteen laatiminen aloitetaan, on tarkoin pohdittava, onko yrityksen sanoma todella niin kiinnostava, että lehdistötiedote kannattaa laatia. Tiedotusvälineisiin tulvii niin paljon huonosti suunniteltua tiedotusmateriaalia, että kiinnostamattomat karsiutuvat helposti. Hyvä tiedote on paljolti uutisen kaltainen. Se ei saa olla liian pitkä, noin sivun mittainen riittää. Asiasisällön tulee olla objektiivista ja realistista. Lisäksi sisällön on hyvä olla asioiden mukaan tärkeysjärjestyksessä. Valokuvia voi olla hyvä käyttää. Tiedotetta jaetaan sen mukaan, kenelle tieto on kohdistettu. Idman ym.(1993, 282)

5.3 Tiedotustilaisuudet ja haastattelut

Sekä tiedotustilaisuuden että haastattelujen järjestämistä suunnitellessa kannattaa miettiä, ovatko ne ylipäänsä tarpeellisia. Jos tilaisuuksia järjestetään turhaan, yleisö kyllä muistaa sen ja kiinnostus yrityksen tilaisuuksiin menetetään nopeasti. Yleensä näihin on tarvetta, kun halutaan esimerkiksi esitellä yrityksen uudet toimitilat tai uusi tuote. Sekä tiedotustilaisuuteen että haastatteluihin kutsuttavat henkilöt tulee tarkkaa valita. Tarkan suunnitelman tekeminen helpottaa asioiden hoitamista. Idman ym. ( 1993, 283 - 284.)

On syytä pitää huoli, että tiedotuksessa tarvittava aineisto on saatavilla . Jos aineisto on kovin vaikeaselkoista, voi olla tarpeellista lähettää se vieraille etukäteen tutustumista varten. Aineisto on muistettava toimittaa myös niille toimittajille, jotka eivät ole saapuneet paikalle. Kannattaa varmistaa, että tilaisuuteen varattu paikka on toimiva ja riittävän hyvin varustettu. On myös syytä miettiä, millaiseen tilaisuuteen mikin paikka sopii; esimerkiksi uutta päiväkotia ei kannata esitellä ravintolan kabinetissa. Muuta tärkeää huomattavaa tiedotustilaisuuksia järjestettäessä ovat mm. kuljetukset, kutsujen laatiminen sekä tarjoilun järjestäminen. ( Luoto, 1990, 101-103. )

5.4 Pysyvä tiedotusaineisto

Pysyvällä tiedotusaineistolla tarkoitetaan materiaalia, jota jaetaan jatkuvasti eri sidosryhmille. Materiaali voi olla esimerkiksi yritysesitteita ja -historiikkejä, kalvosarjoja jne. Olennaista on, että kaikki pysyvä tiedotusaineisto on korkeatasoista ja niissä oleva tieto tuoretta. ( Idman ym. 1993, 284. )

5.5 Muut painotuotteet

Muita yrityksen kustantamia painotuotteita voivat olla esimerkiksi toimintakertomukset, tiedotus- ja asiakaslehdet sekä kirjat ja oppaat koulutuskäyttöön. Korkeamäki, Selinheimo, Vahvaselkä ( 1996, 189 )

5.6 Asiakasvierailut

Hyvin järjestetyt asiakkaiden ja muiden henkilöiden vierailut yrityksessä ovat mitä parasta tiedotus- ja suhdetoimintaa. Tällaisten tilaisuuksien suunnitteluun on paneuduttava huolellisesti. Vierailun aikana vieraisiin tulee panostaa, että he tuntisivat itsensä tervetulleiksi. Etenkin jos mukana on ulkomaalaisia vieraita, on tulkkeja varattava tilaisuuteen riittävästi. Ideaalista tietenkin olisi, jos isännät itse olisivat tarpeeksi kielitaitoisia. ( Idman ym. 1993, 285-286. )

4 JUKOLAN VIESTIN HISTORIA

Jukolan viestissä viedään perinteisesti sanomaa. Jukolan viestin perustaja- ja omistajayhteisön, Kaukametsäläiset ry:n sanomalla (Liite 1. Jukolan viestin tervehdykset 1950 - 1998) on tarkoitus tervehtiä jotakin ajankohtaista yhteisöä tai tuoda esiin jokin heidän tärkeäksi katsomansa asia. Voittajajoukkueen ankkuri lukee sanoman pian maaliin saapumisensa jälkeen. (Kaukametsäläiset)

4.1 Veljekset aloittivat

Ajatus seitsenmiehisin joukkuein suunnistettavasta Jukolan viestistä syntyi jo vuonna 1946. Kaksi vuotta myöhemmin (30.6.1948) perustettiin pääkaupunkiseudun suomalaisten suunnistusseurojen aloitteesta Jukolan järjestämiseen keskittyvä yhdistys, Kaukametsäläiset ry. Kun Helsingin Sanomat vielä lupautui viestin tukijaksi, oli Jukolan viestin tarina valmis alkamaan. Ensimmäinen Jukolan viesti suunnistettiin 12.Kesäkuuta 1949 Helsingin kaupungin nimikkopäivänä Vantaan Ruskeasannalla. Avauskilpailussa joukkueita oli mukana 41 - tänä päivänä reilu tuhat. (Hiisi-startissa historian havinaa, Hiisi vieköön nro 1, 28 - 29.)

4.2 Venlat mukaan

Alkuvuosien Jukolan viestissä ei naissuunnistajia nähty. Vuonna 1951 Kaukametsäläiset hyväksyivät naisten osallistumisen ja silloin juostiin Lahdessa Jukolan viesti yhteislähtönä 57 osanottajan voimin.

Kun Tammisaaren Jukolan viestissä vuonna 1976 ylitettiin naiskilpailijoissa 300:n raja, oltiin valmiita hyväksymään Venlojen viesti. Alunperin Venlojen viesti juostiin kolmiosuuksisena, neljäs osuus lisättiin vuonna 1981. (Hiisi-startissa historian havinaa, Hiisi vieköön nro 1, 28 - 29.)

Ensimmäinen Nuorten Jukola juostiin vuonna 1986. Se suunnistetaan seitsenosuuksisena sekajoukkuein ja erillisenä tapahtumanaan.

5 SUUNNISTUSMAAILMAN YKKÖSTAPAHTUMA

Jukolan viesti on maamme laajin kilpailutapahtuma ja maailman suurin viestisuunnistustapahtuma. Jukolan viestin osanottajajoukko on yli 10.000 suunnistajaa, reilut 1.100 Jukolan veljesten ja yli 650 Venlojen joukkuetta (Liite 2, Juhla-Jukolan 1998 osanottajat). Kaikkiaan kilpailukeskuksen väkimäärä on kisaviikonloppuna

12.- 13.6.1999 suunnistetaan Satakunnassa, Eurajoen ja Lapin kuntien alueella 51. Jukolan ja 22. Venlojen viesti. Järjestelyvastuun kantaa seurayhtymä Eurajoen Veikot (EuVe), Eura-Kauttuan Urheilijat (EKU) ja Kiukaisten Urheilijat (KiukU). Kilpailukeskus kohoaa Lapin Kivikylän pronssikautisilla muinaisraunioilla sijaitsevaan 12 hehtaarin kivilouhokseen. Kilpailunjohtajana toimii Ilkka Koota ja kisojen suojelijana nakkilalaissyntyinen vuorineuvos Tauno Matomäki.

Hiisi-Jukolan kisakeskuksen visuaalisesta ilmeestä vastaa pyhärantalainen kuvanveistäjä ja mitalitaileilija Reijo Paavilainen, joka on niittänyt mainetta myös kansainvälisillä kuvanveistokentillä ("Talkoohengessä kuten muutkin", Hiisi Vieköön nro 1, 23). Kivilouhos antaa mahdollisuuden luoda kisakeskukseen mahtavaa tilataidetta. Kisakuulutus on myös varsin osaavissa käsissä, kisavieraita palvellaan suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Kuulutustiimin muodostavat viime vuoden Jukolasta tutut Olli-Pekka Kärkkäinen, Hannu Varkoi, Seppo Väli-Klemelä vahvistettuna Jyrki Saarivaaralla ja Peter Bymanilla. (Kisakuulutus virittää kisatunnelman, Hiisi Vieköön nro 1, 17.) Hiisi-Jukolan pääosassa ovat tietysti suunnistajat, mutta Jukolan juhlassa esiintyy Laivaston soittokunta solistinaan Pyhärannan Ihodesta kotoisin oleva Anna Eriksson.

Kesäkuusta 1997 lähtien on tulevaan kilpailukeskukseen johtavien pääteiden varsilla saattanut havaita kiukaislaisen Porin Rastikarhuja edustavan mainospiirtäjä Mari Aarikan suunnittelemalla kisalogolla ja "Kipaise mukaan unohtumattomaan Jukolan yöhön" -tekstillä varustettuja mainostauluja. Taulut on sijoitettu Euran, Eurajoen, Kiukaisten ja Lapin kuntien alueelle. Helmikuusta 1997 alkaen Hiisi-Jukola on myös esittäytynyt omilla Internet-sivuillaan. Hiisi-Jukolan viestintäjohtajan Jarmo Metsärannan mukaan internetin osuus tiedon jakajana ja markkinoijana on ollut merkittävä. Kävijämäärä maaliskuun 1999 loppuun mennessä on ollut jo reilusti yli 10000 ja määrä tulee kisan lähestyessä kasvamaan reilusti. (Metsäranta, Jarmo 1999. Hiisi-Jukolan viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 26.3.1999.)

5.1 Järjestelyoikeus

“Suunnistuspiireissä” Jukolan järjestelyoikeuden saamista pidetään kunnianosoituksena järjestäviä seuroja kohtaan. Luvan myöntävä johtoryhmä edellyttää, että järjestävä seura/seurayhtymä aloittaa suunnitteluprosessin heti luvan saatuaan, noin neljää vuotta ennen itse tapahtumaa (Jukolan loppuraportti kertoo kaiken, Hiisi Vieköön nro 1, 24). Tarkka seuranta- ja tukijärjestelmä luo edellytykset onnistuneelle kisalle.

Syyskuussa 1994 EuVe, EKU ja KiukU päättivät hakea Jukola-99:n järjestelyoikeutta. Hakemus lähetettiin Jukolan viestin johtoryhmälle reilua vuotta myöhemmin 1.10. 1995. Saman vuoden joulukuussa johtoryhmä myönsi järjestelyoikeuden EuVe:lle, EKU:lle ja KiukU:lle. (Uutisia) 20. tammikuuta 1996 allekirjoitettiin Jukola-99:n järjestelysopimus. Allekirjoittajaosapuolina olivat järjestävä seurayhtymä EuVe, EKU ja KiukU sekä Kaukametsäläisten, Suomen Suunnistusliiton ja Helsingin Sanomien muodostama Jukolan viestin johtoryhmä. Järjestelysopimus määrittelee tarkoin sekä itse kilpailutapahtumiin että moniin oheispalveluihinkin liittyvät kokonaisuudet. Tapahtuma rakentuu tämän kaksikymmenkohtaisen järjestelysopimuksen lisäksi Hiisi-Jukolan organisaation oman toimintasuunnitelman pohjalle. (Järjestelysopimus määrää suuntaviivat, Hiisi vieköön nro 1, 34)

5.2 Nimi ja logo

Vuonna 1995 haki seurayhtymä EuVe, EKU ja KiukU Jukolan viestin järjestelyoikeutta. Mari Aarikka teki hakemukseen suunnitellun kisapaikan sijainti- ja kulkuyhteyskartan sekä hakemuksen kannen. Luonnollisesti hän teki myös logoehdotelman, kun kilpailun järjestelyoikeus myönnettiin seurayhtymälle EuVe, EKU ja KiukU. Tässä vaiheessa kilpailun nimi oli vain Jukola-99. (Aarikka, Mari 1999. Mainospiirtäjä. Haastattelu 18.3.1999.)

Koska lisänimelliset Jukolat painuvat muistiin paremmin ja teemallisen Jukolan markkinointi erottuu helpommin lisänimettömistä Jukoloista, päätettiin myös Satakunnassa järjestettävälle viestille keksiä kuvaava nimi. Ratkaisu nimiongelmaan löytyi järjestävien kuntien alueilla olevista pronssikaudentyyppisistä hautaraunioista eli hiidenkiukaista, joita on sekä Eurassa, Eurajoella, Kiukaisissa että Lapissa. Lisäksi hiisi on selkeästi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen elinpiiriin kuuluva käsite. (Hiidenkiukaat – mahtava kulttuuriperintö, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 7.) Aarikka kertoo lisänneensä alkuperäiseen logoon Hiisi-tekstin ja Jukolan ajankohdan, kun nimeksi 10.5.1996 hyväksyttiin Hiisi-Jukola.

Mari Aarikka sai kertomansa mukaan logon suunnitteluun vapaat kädet. Ainoana ehtona oli, että virallisessa logossa tuli esiintyä perinteinen Jukolan viesti –logo (Liite 3. Jukolan viesti -logo). Loppukesästä 1997 Aarikka liitti mukaan Hiisipeikon, tulevien kisojen maskotin, joka myös esiintyy monissa yhteyksissä varsinaisen logon ohessa. Hiisi-peikkoon liittyy myös oma muinainen tarinansa. (Aarikka, Mari 1999. Mainospiirtäjä. Haastattelu 18.3.1999.)

Aarikan suunnittelema logo esiintyy tilanteen mukaan joko peikolla varustettuna tai ilman mm. Jukolaan liittyvissä julkaisuissa, jutuissa, painotuotteissa ja Hiisi-Jukolan Internet-sivuilla, HiisiWeb:issä. Myös Jukola-kaupassa joulun alla myynnissä olleissa joulukorteissa Hiisi-peikko oli pääosassa. Jukola-kaupan muita Hiisi-peikolla varustettuja tuotteita ovat esimerkiksi Jukolaan osallistuville markkinoitavat T-paidat, lippalakit ja bandana-huivit. Myös ainoastaan talkooväelle tarkoitetun tuulipuvun suunnittelussa on ollut mukana Mari Aarikka sekä Päivi Aarikka-Ruuhiala, Aila Nurminen, Tiina Kuusiholma, Arja Lempainen ja Tarja Helander (Hiisi-Jukolan asusteista löytyy: Vihreää metsää, sinisiä laineita ja auringon kultaa, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 5).

5.3 Hiisirasti ja Hiisi-Jukola

Maaliskuussa 1998 aloittivat Hiisi-Jukolankin takana olevat seurat EuVe, EKU ja KiukU sekä Köyliön Lallit, Säkylän varuskunnan urheilijat ja harjavaltalainen Vallan Suunta yhteistyön suunnistuksen saralla. Perimmäisenä tarkoituksena oli yhdistää eteläisen Satakunnan pienten paikallisseurojen voimavarat suunnistusharrastuksen elvyttämiseksi, lisäämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi, kertoo uuden seuran taustavoimiin kuuluva EuVe:n entinen puheenjohtaja Aappo Kontu (Hiisirasti

Uusi yhteenliittymä nimettiin tarkoituksellisesti Hiisi-Jukolan teemaa tukevasti Hiisirastiksi. Hiisi-Jukolan mainosarvoa on pyritty hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan, mutta Hiisirastin ja Hiisi-Jukolan organisaatioita ei tule sekoittaa keskenään. (Hiisirasti yhdistää viiden seuran voimat, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 10.) Hiisirasti ry:n puheenjohtaja Risto Kovasen mukaan kyseessä on eräänlainen katto-organisaatio, johon kuuluvien jäsenseurojen kaikki suunnistajat kilpailevat hiisiläisinä (Mikä on Hiisirasti? Veikko-viesti 2/98, 16). Nuorten suunnistajien koulutus, harjoitusten järjestäminen, karttojen tekeminen ja toimintaansa tarvittavien varojen hankkiminen on yhä kunkin jäsenseuran oma tehtävä. Myös Hiisirastin logossa esiintyy Hiisi-peikko.

6. HIISI-JUKOLAN SISÄINEN SUHDETOIMINTA

Jotta Hiisi-Jukolan kaltainen massatapahtuma onnistuisi, on järjestelyistä vastaavan organisaation (Liite 4, Hiisi-Jukolan organisaatiokaavio) sisäisen suhde- ja tiedotustoiminnan oltava kunnossa. Kun ydinjoukon lisäksi mukaan lasketaan kisaviikonloppuna Jukolassa työskentelevä väki, ei voida vähätellä hyvän tiedonkulun merkitystä tapahtumalle. Järjestelyorganisaatio ja vastuuhenkilöt ovat työskennelleet tapahtuman järjestelyjen parissa jo muutaman vuoden ajan.

Tiedon kulku tapahtuu mm. järjestelytoimikunnan kuukausikokousten ja Jukola- toimiston kautta tai eri valiokuntien kokoontumisissa. Lisäksi koko järjestelyorganisaation omat sisäiselle viestinnälle tarkoitetut Hiisi-Jukolan internet-sivut toimivat tiedon välittäjinä. Sisäisille sivuille ei ole suoraa linkkiä varsinaisilta suurelle yleisölle tarkoitetuilta www-sivuilta. Organisaation omat sivut on tarkoitettu mm. valiokuntien ja toimikuntien talkoista, kokouksista yms. ilmoitteluun. Hiisi Webbiä ylläpitää työryhmä: Jouko Korppinen, Tuomo Koski, Erkki Saarinen, Ilkka Hakkari ja Kari Suni.

6.1 Järjestävät seurat

Hiisi-Jukolan järjestäjien päätarkoituksena on toteuttaa hieno ja ikimuistoinen suunnistustapahtuma sekä toteuttaa se myös taloudellisesti. Varsinaisen järjestelyvastuun kantavat kolme pienehköä suunnistus- ja yleisseuraa: Eurajoen Veikot, Eura-Kauttuan Urheilijat ja Kiukaisten Urheilijat. Yhteisen hankkeen myötä yhteistyö seurojen välillä on väistämättä lisääntynyt, ilman sitä ei Hiisi-Jukolaa voisi edes toteuttaa.

Organisaation avainhenkilöt ovat osallistuneet kaikkiaan kolmiin edeltäviin Jukolan viesteihin oppimis- ja tarkkailumielessä (Hiisi-Jukola toivottaa suunnistusperheen tervetulleeksi Satakuntaan, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 2). Seurat ovat myös pitäneet mm. lukuisia Jukola-palavereja ja talkoita, laatineet toimintasuunnitelman sekä ryhtyneet toteuttamaan sitä käytännössä.

20. tammikuuta 1996 allekirjoitetussa Jukolan viestin järjestelysopimuksessa määrätään hyvin yksityiskohtaisesti järjestäjäseuroille kuuluvat vastuualueet. Seurat vastaavat Jukolan ja Venlojen viestin teknisestä toteuttamisesta; viesti tulee järjestää kansainvälisenä A-kilpailuna järjestelysopimuksen sekä Suomen Suunnistusliiton (SSL) kilpailusääntöjen, määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Sopimuksessa on määräykset myös mm. Jukolassa käytettävästä tietojärjestelmästä, kisaravintolan hinnoista, majoitusjärjestelyistä, kunniapalkinnoista ja viestin loppuraportin palautuspäivästä. (Järjestelysopimus määrää suuntaviivat, Hiisi vieköön nro 1, 34 - 36.)

Kun strateginen toimintasuunnitelma oli järjestävien seurojen keskuudessa luotu ja toteutus saatu alulle, allekirjoitettiin Hiisi-Jukolan markkinoinnista sopimus Mil Sport Marketing:in toimitusjohtaja Ilpo Laihon kanssa 31. tammikuuta 1997. Järjestävien seurojen omat markkinointiryhmät ja Ilpo Laiho toimivat tiiviissä yhteistyössä Hiisi-Jukolan markkinoinnin hyväksi. Vahvan suunnistustaustan omaama Laiho aikoo panostaa kilpailukeskuksen täysipainoiseen hyväksikäyttöön. (Mil Sport markkinoi, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 5.) Markkinointivastuun delegointi ulkopuoliselle taholle vapauttaa järjestäjien resursseja muihin tehtäviin ja tuo järjestelyihin ns. ulkopuolisen näkökulman.

6.2 Viestin johtoryhmä

Kolmikantasopimuksen mukaisesti Jukolan johtoryhmään kuuluvat Kaukametsäläisten puheenjohtaja, Helsingin Sanomien ja Suomen Suunnistusliiton edustajat sekä kilpailun valvoja. Hiisi-Jukolan valvojana toimii Pekka Nikulainen. Johtoryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä järjestävän seurayhtymän kanssa esimerkiksi osallistumalla säännöllisesti järjestelytoimikunnan kokouksiin (Kuka valvoo Jukolassa, Hiisi vieköön nro 2, 14 - 15).Kaukametsäläisten päätehtävänä on laatia Jukolan viestisanoma. Lisäksi se perii viiden prosentin osuuden osanottomaksuista suunnistusurheilun hyväksi käytettäväksi. Suomen Suunnistusliitto puolestaan mm. nimeää valvojan (Pekka Nikulainen) sekä neuvottelee järjestävän seurayhtymän kanssa kilpailun televisioinnista. (Järjestelysopimus määrää suuntaviivat, Hiisi Vieköön nro 1, 34 – 36.)

Alusta asti Jukolan viestin päätukijana toimineella Helsingin Sanomilla on merkittävä osuus Jukolan järjestelyissä. Jarmo Metsärannan mukaan sen panostus jo pelkästään rahallisesti on satoja tuhansia markkoja. Helsingin Sanomat mm. lahjoittaa Jukolan ja Venlojen viestin kiertopalkinnot sekä kustantaa Hiisi-Jukolan esite- ja muun materiaalin lähes kokonaisuudessaan.

6.3 Kilpailutoimisto

4. maaliskuuta 1998 avattiin järjestelytoimikunnan päätöksen mukaisesti Hiisi-Jukolan kilpailutoimisto Euraan. Toimistovirkailijana on raumalainen Anita Jauhiainen, myös Hiisi-Jukolan pääsihteeri Petri Järvinen ja kilpailutoimiston päällikkö Kalevi Lehmus ovat usein tavoitettavissa toimistolta. Lisäksi toimistoon on äskettain palkattu kaksi uutta työntekijää: Sylvi Ronkainen kokopäiväiseksi elokuun loppuun asti ja Pasi Nurminen puolipäiväiseksi Hiisi-Jukolan alkuun asti. (Pääsihteerin palsta, Hiisi Vieköön nro 2, 5.)

Hiisi-Jukolan toimiston päätehtävänä on hoitaa kiivaimman valmisteluajan juoksevat asiat. Se palvelee talkoolaisia ja myös yleisöä, sillä Hiisi-Jukolan tuotemyynti hoidetaan pääsääntöisesti toimistolta joko internet-, puhelin-, telefax- tai perinteisen postiennakkotilauksen kautta. Hiisi-Jukolan nimikkoviinejä Hiiden Henkäys ja Jukolan 7. ihme ei ole mahdollista hankkia suoraan toimistolta, vaan ne pitää noutaa joko suoraan niitä valmistavalta Leppämäen Viinitilalta tai tilata etukäteen toimistosta ja noutaa tulevassa kilpailukeskuksessa olevasta luovutuspisteestä. Muita Hiisi-Jukola -tuotteita voi tilata suoraan toimistolta. Lisäksi toimisto on valmis antamaan kilpailijoille lisätietoja kartoista, leirimahdollisuuksista ja majoituksesta (Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto, Hiisi-Jukola-99 Satakunnassa 12.- 13.6.1999. Esite.)

6.4 Valiokunnat

Hiisi-Jukolan kisaviikonlopun onnistuminen on paljon kiinni seitsemän eri valiokunnan (kilpailu-, kenttä-, huolto-, kartta-rata-, talous-, markkinointi- ja viestintävaliokunta) toiminnasta. Valiokuntien vastuuhenkilöt ovat tehneet työtä Hiisi-Jukolan hyväksi jo pitkään. Kisaviikonlopuksi valiokuntiin tarvitaan yhteensä liki 1.500 talkoolaista toimitsijoiksi (Liite 5. Talkoolomake). Jarmo Metsäranta kertoo, että perjantaihin 26.3.1999 mennessä ilmottautuneita oli 1.098 ja lisäksi 150 henkilön SPR-talkoojoukko.

Metsäranta kertoo myös, että talkooväen rekrytointi on pohjautunut lehti- ja toimipisteilmoitteluun sekä yhteyshenkilöiden tekemiin värväyssoittoihin ja markkinointiin esimerkiksi työpisteissä. Lisäksi isäntäseurat ovat värvänneet omat jäsenensä melko hyvin. (Metsäranta, Jarmo 1999. Hiisi-Jukolan viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 26.3.1999.)

Toimitsijoille on tarjolla mitä erilaisempia tehtäviä; jokaiselle jotakin. Joukkoon tarvitaan myös vieraalla kielellä kommunikoimaan kykeneviä. Kaikissa toimipisteissä on tarkoitus palvella suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi, lisäksi pyritään käymään pienimuotoisia keskusteluja myös saksaksi ja ranskaksi (På svenska - in English - auf Deutsch, Hiisi Vieköön nro 2, 36).

Viikkoa ennen varsinaista kilpailua (6.6.1999) järjestetään Hiisi-Jukolan kenraaliharjoitus, johon tarvitaan kaikki järjestelyissä mukana olevat. Silloin testataan eri sektoreiden toimivuus ja yhteistyö sekä jaetaan talkooväelle erilaista varuste- jatunnistemateriaalia. (Kenraalissa tarvitaan kaikkia, Hiisi Vieköön nro 2, 19) Tapahtuma tulee olemaan yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki - on ennakoitava ja poistettava mahdolliset ongelmakohdat.

7. HIISI-JUKOLAN ULKOINEN SUHDETOIMINTA

"Jukolalla on positiivisen imagon ansiosta valtava PR-arvo. Vuosien saatossa Jukolasta on muodostunut suuri mediatapahtuma. Useilla on muistoja Jukolan radioselostuksista, jotka välittävät läpi yön suoria selostuksia metsien kätköistä. Kuulemme Hilla Blombergin selostavan rastia lähestyvistä suunnistajista, jotka pysähtyvät, katsovat karttaa ja juoksevat aivan rastin vierestä…ohitse." toteaa Hiisi-Jukolan talousvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Lempainen Veikko-viestissä 1/96 julkaistussa Hiisi-Jukola 99 -artikkelissaan.

7.1 Yhteistyökumppanit

Hiisi-Jukolan tarkistettu budjetti on 3,5 miljoonaa markkaa. Markkinointivaliokunnan puheenjohtaja Kauko Hakala kertoo, että kuntien osuus siitä on noin 15 %, Satakuntaliiton noin 5 %, sponsoreiden osuus tähän mennessä noin 50 % ja muiden tukijoiden 15 %. Muut tulot saadaan kisalehdistä, tuotemyynnistä ja osanottomaksuista. (Hakala, Kauko 1999. Hiisi-Jukolan markkinointivaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 29.3.1999) Hiisi-Jukolan markkinointivastaava Ilpo Laiho puolestaan uskoo, että toimintasuunnitelmaan kirjatut 750.000 markan tulot varmasti saavutetaan (Markkinointimarkat koossa lähes takuuvarmasti, Hiisi Vieköön nro 1, 13).

Hiisi-Jukolan ensisijainen tavoite Hakalan mielestä on ensisijaisesti onnistunut kilpailu, hyvä taloudellisen tuloksen saavuttaminen tulee vasta sen jälkeen. Yhteistyökumppanit ovat löytyneet oikein valittujen kanavien kautta. (Hakala, Kauko 1999. Hiisi-Jukolan markkinointivaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 29.3.1999.)

7.1.1 Kunnat

Ilman kuntien tukea Hiisi-Jukolan järjestäminen tuskin olisi edes mahdollista. Jo hakuvaiheessa Eurajoki, Eura, Kiukainen ja Lapin kunta ilmoittivat mielellään osallistuvansa Jukolan viestin järjestelyihin, kertoo kilpailun johtaja Ilkka Koota (Hiisi-Jukola toivottaa tervetulleeksi Satakuntaan, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 2). Yhteistyö tulee syventämään kuntien ja urheiluseurojen välistä yhteistyötä. Jukolan kaltainen suurtapahtuma lupailee kuntien lisääntyvän tunnettuuden lisäksi myös lisämarkkoja alueen elinkeinoelämälle.

11. marraskuuta 1997 allekirjoittivat Hiisi-Jukolan järjestelytoimikunta ja kunnat yhteistyö- ja markkinointisopimuksen. Puolen miljoonan markan rahallisen tuen lisäksi isäntäkunnat lupasivat Hiisi-Jukolan organisaation käyttöön työvoimaa sekä kone- ja materiaaliapua. ( Uutisia) Yhteistyösopimuksen määrittelemät maksuosuudet pohjautuvat kuntien väestöpohjaan: Euran tuki on 210.000 mk, Eurajoen 135.000 mk, Kiukaisten 80.000 ja Lapin kunnan tuki Hiisi-Jukolalle 75.000 mk.

Hiisi-Jukola tulee olemaan isäntäkunnille näyteikkuna palvelujensa sekä yritystoiminnan esittelyyn. On tärkeää kyetä hyödyntämään tämä mahdollisuus. Hakalan mukaan kunnilla tulee olemaan kisakeskuksessa omat esittelypisteensä, myös kuuluttajat tulevat kertomaan kunnista selostuksen lomassa (Hakala, Kauko 1999. Hiisi-Jukolan markkinointivaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 29.3.1999). Lisäksi kunnat näkyvät ja kuuluvat tienvarsien mainostauluissa, useissa julkaisuissa, sähköisissä viestimissä sekä HiisiWeb:issä.

7.1.2 Satakuntaliitto

"Elämyksiä, tapahtumia, ihmisiä!" mainostaa Satakuntaliitto Hiisi-Jukolaa. Vuoden 1999 aikana Satakunnassa järjestetään neljä valtakunnallista suurtapahtumaa: Hiisi-Jukola, Porin Jazz, Kuninkuusravit ja Satakunnan Messut.

Massamarkkinoinnin muodossa ne pyrkivät tekemään Satakuntaa tunnetummaksi sekä suomalaisen että kansainvälisen yleisön keskuudessa. (Kunnat ja Satakuntaliitto vahvasti mukana, Hiisi Vieköön nro 1, 12.) Osaamista ja vahvuuksia keskittämällä saavutetaan helpommin hyviä tuloksia. Käytännössä yhteistyö näkyy yhteismarkkinointimateriaalina: julisteina, messuesittelyinä ja tiedotustilaisuuksina.

7.1.3 Yhteistyöyritykset

Helsingin Sanomat on niin vahva taustatekijä Jukolan järjestelyissä, että se on käytännössä paljon enemmän kuin pelkkä yhteistyöyritys. Sen panostus on suuri ja sillä on etuoikeus valita esimerkiksi mainospaikkansa.

Helsingin Sanomien lisäksi moni muu sekä suurempi että pienempi yritys näkyy vahvasti Hiisi-Jukolassa. Yrityksillä on runsaasti vaihtoehtoja, joista valita mieluisin tapa näkyä (Liite 6, Yhteistyösopimus); on mahdollisuus ostaa mainostilaa Jukola-kisalehdestä, maaliaidasta, toimitsijoiden asuista, käsiohjelmasta, kartoista jne. (Suomen Suunnistusliitto ja Kaukametsäläiset, Hiisi-Jukola -99 Satakunnassa 12.- 13.6.1999. Esite).

Ensimmäistä kertaa Jukolan viestin historiassa yritykset voivat ostaa sekä Venlojen että Veljesten viestistä oman nimikko-osuutensa eli kunkin viestiosuuden yksi väliaikarasti nimetään sen ostaneen yrityksen mukaan (Markkinointimarkat koossa lähes takuvarmasti, Hiisi Vieköön nro 1, 13). Tähän mennessä Hiisi-Jukolan "veljeksiksi" ovat lupautuneet Teollisuuden Voima, Lähivakuutus, Lännen Puhelin, Eletrolux, UPM-Kymmene ja Outokumpu . Venlojen viestin osuuksista on nimetty tähän mennessä kolme: Metsäliiton, Sanomaprintin ja Timberjackin mukaan.

Näkyvyys on yrityksille taattu; kilpailukeskuksessa tulee olemaan väkeä noin 40.000 henkeä; myös television, radion ja lehtien välityksellä Jukolan tunnelmat välittyvät sadoille tuhansille (Liite 7, Katsotuimmat TV-ohjelmat 8.- 14.6.1998). Lisäksi yritykset voivat mm. tarjota vierailleen elämyksiä ja kestitystä. Hiisi-Jukolan järjestäjät ovat valmistautuneet kestitsemään yhteistyöyritystensä VIP-vieraita maksua vastaan mitä erilaisemmin tavoin; oheistapahtumat vaihtelevat herkkusienien maistelusta hierontapalveluihin ja pontikasta käsivoiteeseen (Suomen Suunnistusliitto, Helsingin Sanomat, Kaukametsäläiset ry. Kestikutsu. Esite).

Myös paikalllisia yrityksiä on yritetty houkutella yhteistyöhön. Hiisi-Jukolan markkinointivastaava Ilpo Laiho on itse pitänyt tilaisuuden sekä Eurajoen että Lapin yrittäjille. Tilaisuuksiinn osallistuneille hän on kertonut sekä Hiisi-Jukolasta yleensä että tarkemmin niistä mahdollisuuksista, miten yrittäjät voisivat osallistua Hiisi-Jukolaan. (Laiho, Ilpo 1999. Hiisi-Jukolan markkinointivastaava. Haastattelu 29.3.1999.) Hiisi-Jukola ei ole pelkästään suuryritysten sponsorointikohde, vaan myös paikallisten yritysten tilaisuus saada näkyvyyttä.

7.2 Kilpailijat

Hiisi-Jukolan kilpailukutsu julkaistiin 20.12.1998 Suunnistaja-lehdessä 1/99 (Liite 8. Kilpailukutsu). Kilpailukutsu sisältää yleistä tietoa itse kilpailusta, ilmottautumisesta, osanottomaksuista, majoittautumisesta ja muusta kilpailun kannalta tärkeästä. Lisätietoja kilpailijat saavat halutessaan joko suoraan kilpailutoimistolta tai Hiisi-Jukolan internet-kotisivujen kautta. (Kilpailukutsu, Suunnistaja 1/99, 22.)

Myös ulkomaisille kilpailijoille tiedotetaan Internetin kautta - Hiisi-Jukolan kotisivuista on olemassa typistetyt kieliversiot englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Metsärannan mukaan Hiisi-Jukolasta on lisäksi tehty lehtijutut Pohjoismaihin ja Eestiin, myös kaikki tärkein joukkueille lähetettävä materiaali on englanniksi ja ruotsiksi (Metsäranta, Jarmo 1999. Hiisi-Jukolan viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 26.3.1999).

Hiisi-Jukolan kisamaasto on hyväkulkuista, mutta yllättävän vaativaa ja pienipiirteisten rinne- ja avokalliokumparealueiden täyttämää. Kilpailijoilla on mahdollisuus tutustua tulevan Jukolan kisamaastoon halutessaan etukäteen. Hiisi-Jukolaa varten on valmistettu kolme harjoituskarttaa ja lisäksi järjestävien seurojen omista kartoista on mahdollisuus hakea samantyyppisiä harjoitusmaastoja. Lisätietoja kartoista ja harjoitusleirimahdollisuuksista lupaa antaa Hiisi-Jukolan kilpailutoimisto. (Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat, Suomen Suunnistusliitto. Hiisi-Jukola Satakunnassa 12.- 13.6.1999. Esite.)

Varsinainen kilpailukartta pysyy salaisuutena Venlojen viestin lähtölaukaukseen saakka. Karttojen suunnittelu- ja maastotyö on vaatinut turkulaiselta tekijältään Martti Kempiltä tiiviin parin vuoden työskentelyn (Kilpailukartat painosta - mitä sitten? Hiisi Vieköön nro 2, 10). Miesten radoista Hiisi-Jukolassa vastaa nelisenkymmentä SM-kisamitalia nuorten ja aikuisten sarjoissa saavuttanut sekä Tiomilan voittoa kahdesti joukkueensa kanssa juhlimaan päässyt Mika Ruuhiala. Venlojen ratamestarina puolestaan toimii myös monia SM-kisamitaleja saavuttanut Esa Helin. (Hiisi-Jukola suunnistetaan vauhdikkaassa maastossa, Suunnistus 99, 18 - 19.) Parasta palvelua itse kilpailijoille on tarjota heille tarkka ja hyvin tehty kartta haastavine kilpailuratoineen.

7.3 Media

Kiinnostus Hiisi-Jukolaa kohtaan on ollut eri tiedotusvälineiden taholta kohtalaisen suurta. Hiisi-Jukolan organisaatio on pitänyt järjestelyiden edistyessä tiedotustilaisuuksia sekä lehti- että radiotoimittajille. Viimeisin tilaisuus pidettiin tiistaina 30.3.1999. Siellä kerrottiin mm. järjestelyjen nykytilanteesta, juuri valmistuneesta kilpailukartasta sekä Satakuntaliiton kanssa toteutettavasta massamarkkinoinnista (Hiisi-Jukolaan odotetaan ennätyksellistä osanottoa, Satakunnan Kansa 31.3.1999, 22). Ennen Hiisi-Jukolaa pidetään vielä yksi tiedotustilaisuus toukokuussa kilpailukeskuksessa sekä kaksi kesäkuussa (Metsäranta, Jarmo 1999. Hiisi-Jukolan viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelu 26.3.1999).

Itse kilpailukeskukseen odotetaan noin 250 median edustajaa. Joukossa on paljon toimittajia, jotka itse myös suunnistavat. Viestintävaliokunta yhteistyössä ratahenkilöstön kanssa huolehtii kisapaikalla ra~dion ja television hyvinvoinnista (Viestintä pitää ajan tasalla, Hiisi Vieköön nro 1, 14).

Hiisi-Jukolan virallisena kisaradiona toimii raumalainen paikallisradio Ramona. Hiisi-Jukolaa edeltävällä viikolla tullaan Ramonassa kuulemaan kilpailijoiden, merkittävien Jukola-vaikuttajien sekä järjestelyvastuussa olevien henkilöiden mietteitä. Myös itse kisaviikonloppuna Ramonassa seurataan tiiviisti Hiisi-Jukolan tapahtumia. Valtakunnallisessa verkossa Jukolan tunnelmia välittää aiempien vuosien tapaan Radio Suomi legendaarisine maastotoimittajineen. (Ramonasta kisaradio, Hiisi Vieköön nro 1, 20.)

7.4 Ympäristö

Tämä luku perustuu Hiisi Vieköön -tiedotuslehdessä julkaistuun "Hiisi-Jukolaa valmistellaan ympäristön ehdoilla" -artikkeliin.

Syksyllä 1999 käynnisti Suomen Suunnistusliitto laajan ympäristöohjelman. Sen tavoitteita ovat ympäristöasioiden liittäminen osaksi suunnistajien elämäntapaa ja lajin kaikkea toimintaa sekä suunnistukseen soveltuvien alueiden ja niiden jokamiesoikeuksien säilymisen turvaaminen. Suunnistusta pyritään myös kehittämään entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Hiisi-Jukolan ratamestarit ovat reittisuunnitelmia laatiessaan rajanneet maaston arat alueet ja luontokohteet, kuten herkät jäkäläkallio- ja suoalueet, kokonaan pois kilpailualueesta. Kisojen ajaksi lintujen pesimäpaikat kartoitetaan ja merkitään maastoon, hirvieläimet ajetaan pois alueelta paikallisten hirvimiesten avulla ja pienriistalle jätetään ratareittien läheisyyteen tarpeeksi omia suoja-alueita.

40.000 ihmistä aiheuttaa väistämättä jätettä, jätevesiä ja liikennettä - asiaa ei voi jättää huomioimatta. Hiisi-Jukolaan tarvittavista rakenteista osa saadaan edellisten Jukolan viestien järjestäjiltä ja vastaavasti osa Hiisi-Jukolassa käytettävistä rakenteista siirtyy ensi vuoden Jukolan järjestäjille Joensuuhun. Kilpailukeskukseen tulee lisäksi erillinen jätteiden lajittelupiste ja myös jätevedet hoidetaan vastuullisella tavalla.

8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Kilpailu liike-elämässä on lisääntynyt. Johtajan ja alaisen välinen kuilu on kaventunut. Suhdetoiminnasta on tullut yritykselle entistä merkittävämpi. Hyvin hoidetut suhteet sekä yrityksen ulkoisiin että sisäisiin sidosryhmiin vaikuttavat myönteisesti koko yritystoimintaan.

Suhdetoiminta on yllättävän laaja osa-alue. Huonosti hoidetulla suhdetoiminnalla saattaa olla kauaskantoinen negatiivinen vaikutus koko yritykselle. Mikäli tiedonkulku yrityksen sisällä ei tapahdu moitteettomasti tai suhteita ei osata ylläpitää esimerkiksi tavarantoimittajiin ja rahoittajiin, ei ongelmilta voida välttyä.

Yrityksille suhdetoiminta merkitsee paljon, mutta se on tärkeää myös monille muille tahoille. Mikäli Hiisi-Jukolan taustalla oleva organisaatio ei panostaisi suhdetoimintaan, sillä saattaisi olla negatiivinen vaikutus myös tuleviin Jukolan viesteihin. Ennen kuin Jukolan viestin järjestelyoikeus edes myönnettiin seurayhtymälle Eurajoen Veikot, Eura-Kauttuan Urheilijat ja Kiukaisten Urheilijat, oli isäntäseurojen pystyttävä täyttämään Jukolan viestin johtoryhmän viestin järjestäjälle asettamat vaatimukset.

Päättötyömme alkuvaiheessa emme osanneet edes kuvitella, miten laajaa suhdetoimintaa tarvitaan yhden viikonlopun aikana suunnistettavan Hiisi-Jukolan toteuttamiseen. Huomasimme, että Hiisi-Jukolan taustalla on varsin asiantunteva ja työhönsä panostava organisaatio.

Pelkän esite- ja artikkelimateriaalinpohjalta emme pystyneet kokoamaan kattavaa selvitystä Hiisi-Jukolasta. Lähestyimme sähköpostin välityksellä sekä Hiisi-Jukolan kilpailutoimiston henkilöstöä että Hiisi-Jukolan markkinoinnin ja tiedotuksen vastuuhenkilöitä. Vilpittömästi voimme todeta, että suhtautuminen sähköpostin kautta toteuttamiimme kyselyihin, esitepyyntöihin ja haastatteluihin oli pelkästään positiivinen. Myös tämä osaltaan kertoo hyvin hoidettavasta Hiisi-Jukolan ulkoisesta suhdetoiminnasta.

Mielestämme onnistuimme kokoamaan alkuperäisen tavoitteemme mukaisen kokonaisuuden suhdetoiminnasta ja sen toteuttamisesta Hiisi-Jukolassa. Aiheeseen perehtyminen oli varsin mielenkiintoista ja opettavaista.

LÄHTEET

kirjat

*Rose-Marie Idman, Hannele Kämppi, Leena Latostenmaa, Irma Vahvaselkä. 1993. Nykyaikainen
markkinointiviestintä. Weilin+Göös. Porvoo.
*Anne Korkeamäki, Raili Selinheimo, Irma Vahvaselkä. 1996. Markkinointi. WSOY. Porvoo
*Reima T.A Luoto. 1990. Yrityksen tiedotus- ja suhdetoiminta. Kustannusosakeyhtiö Fennia. Iisalmi.

lehtiartikkelit

*Hiidenkiukaat - mahtava kulttuuriperintö, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 7.
*Hiisi-Jukola 99, Veikko-viesti 1/96, 15.
*Hiisi-Jukola suunnistetaan vauhdikkaassa maastossa, Suunnistaja-lehti 3/99,
liite: Suunnistus 99, 18 - 19.
*Hiisi-Jukola toivottaa suunnistusperheen tervetulleeksi Satakuntaan,
*Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 2.
*Hiisi-Jukolaa valmistellaan ympäristön ehdoilla, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 2, 13.
*Hiisi-Jukolaan odotetaan ennätyksellistä osanottoa, Satakunnan Kansa 31.3.1999, 22.
*Hiisi-Jukolan asusteista löytyy: Vihreää metsää, sinisiä laineita ja auringon kultaa,
*Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 5.
*Hiisirasti yhdistää viiden seuran voimat, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 10.
*Hiisi-startissa historian havinaa, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 28 - 29.
*Jukolan loppuraportti kertoo kaiken, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 24.
*Järjestelysopimus määrää suuntaviivat, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro. 1, 34.
*Kenraalissa tarvitaan kaikkia, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 2, 13.
*Kilpailukutsu, Suunnistaja 1/99, 22.
*Kisakuulutus virittää kisatunnelman, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 17.
*Kuka valvoo Jukolassa, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 2, 14 - 15.
*Kunnat ja Satakuntaliitto vahvasti mukana, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 12.
*Liikelahjat - kylmää talousmatematiikkaa vai antamisen iloa? Markkinointi Myyntimiehet
2/1998, 31.
*Markkinointimarkat koossa lähes takuuvarmasti, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1,13.
*Mikä on Hiisirasti? Veikko-viesti 2/98, 16.
*Mil Sport markkinoi, Hiisi-Jukolan kisalehti nro 1, 5.
*På svenska - in English - auf Deutch, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 2, 36.
*Pääsihteerin palsta, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 2, 5.
*Ramonasta kisaradio, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 20.
*“Talkoohengessä kuten muutkin”, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 23.
*Viestintä pitää ajan tasalla, Hiisi vieköön -tiedotuslehti nro 1, 14.

esitteet

*Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto,
Hiisi-Jukola-99 Satakunnassa 12.- 13.6.1999.
*Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto, Hiisi-Jukolan kestikutsu.

elektroniset julkaisut

*Hiisi-Jukolan 7 veljestä online. Satanet. Päivitetty 4.3.1999. viitattu 22.3.1999.
*Hiisi-Jukolan Venlat online. Satanet. Päivitetty 4.3.1999. viitattu 22.3.1999.
*Kaukametsäläiset online.Inet. viitattu 22.3.1999.
Saatavilla www-muodossa: Kaukametsäläiset
*Kunnat tukevat Hiisi-Jukolaa online. Satanet. viitattu 26.3.1999.
*Uutisia online. Satanet. viitattu 26.3.1999.

haastattelut